Metsäsalapoliisien salaisuudet

Rautiperän kodalla oli kevään ajan "Tarina tupa", jossa lapset jatkoivat kukin vuorollaan satua. Sadusta tulikin mitä mainioin lastensatu, varaudu jännittävimpiin salaisuuksiin ja tapahtumiin!

Olipa kerran pikkuinen orava maistelemassa käpyjä. Sillä seudulla oli runsaasti havupuita, joten maisteltavaa riitti. Rauhallinen maisteluhetki keskeytyi kuitenkin äkillisesti, kun metsän siimeksestä kuului rasahdus. Se olikin orava. Niitä oli tällä seudulla paljon. Oravakaverukset söivät vatsansa täyteen, jonka jälkeen oli aika leikkiä. Oravien leikki keskeytyi, koska kuului pamahdus, ja oravat lähtivät juoksemaan karkuun.

Metsän siimeksestä paikalle ilmestyi ilkeä metsästäjä kuka huusi: Täältä tullaan oravat! Oravat lähtivät äkkiä juoksemaan kohti kotikuusta ja metsästäjä tuli perässä. Oravat kuitenkin onnistuivat pääsemään turvaan. Metsästäjä pääsi kuitenkin takaisin oravien jäljille…

Sitten oravat kiipesivät puuhun. Yksi orava putosi puusta ja satutti itsensä. Orava menivät kotia. Heidän kotinsa sijaitsi avannon mökin rästimen (?) alla. Siellä niillä oli mukava ja lämmin pesä. Eräänä yönä puu syttyi tuleen.

Kun ihmeen kaupalla juuri silloin alkoi satamaan vettä ja oravat saivat sammutusapua taivaalta. Sen jälkeen oravat kantoivat vettä järvestä. Loukkaantunut orava ehti parantua. Tulen tekemät vahingot jäivät pieniksi. Kuitenkin pientä pintaremonttia tarvittiin.

Samaan aikaan toisaalla karhunpesä oli romahtanut. Karhu juoksi ulos pesästään ja meni tonkimaan muurahaispesää. Yhtäkkiä karhu huomasi salapoliisin, joka etsi oravanmetsästäjää. Oravanmetsästäjän tunnistaa taikahatusta.

Karhu oli tavannut aiemmin oravan ja kuullut, että oravanmetsästäjä oli liikkeellä. Karhu päätti mennä kertomaan salapoliisille tapahtuneesta. Karhu kertoi, että oravien mukaan metsästäjä on helppo tunnistaa violetista silinterihatusta. Hattua piti kuitenkin varoa, koska hatussa oli mystisiä voimia. Huhutaan että metsästäjä laittoi saaliinsa hattuun.

Ilta alkaa hämärtää ja aurinko laskee metsän taakse. Tuli loimattaa nuotiossa ja kuusikossa kukkuu käki. Metsän eläimet ovat laskeutuneet yöpuulle. Pian karhu kuulee metsästä oudon äänen ja nousee ylös, kävelee kohti pimeää metsää, näkee puiden takana jättiläisiä ketkä etsivät salapoliiseja. Jättiläiset kertoivat salapoliiseille metsän tapahtumista koska ne olivat metsän johtajia. Kunnes yhtäkkiä kirkas valo syttyi. Se kirkas valo oli peräisin kodasta, joka pilkotti metsän uumenista. Jättiläiset riensivät katsomaan mistä valo loimusi. Salapoliisit jäivät keskelle metsää seisomaan kun järkyttyivät niin suuresti, Jättiläiset löysivät kodasta jotain suurenmoista, se oli nuotion ääressä istuva tonttu joka paistoi makkaraa ja joi kokakolaa.

Tonttu säikähti jättiläistä ja juoksi pakoon. Se puikahti oven raosta ulos, eikä jättiläiset enää nähneet tonttua. Sen jälkeen tonttu katsoi ikkunasta hirveä, joka tappeli. Tarkemmin katsottuna hirvi leikki tonttujen kanssa, tontun oli turvallisempi viettää aikaansa sarvien päällä, jotta karhu ei nuolisi sen korvia. Tontun korvissa nimittäin oli hunajaa. Se oli erikoista ja erittäin haitallista karhuille. Se nimittäin aiheuttaa karhuille karvanlähtöä.

Mitenköhän tarina voisi jatkua?